Tietoa laskurista
Lentolaskurin on tehnyt Ekokumppanit Oy yhteistyössä Avoin yhtiö Tietotakomon kanssa. Kyseessä on täysin uudistettu ja ajantasaistettu versio aiemmasta lentolaskurista, joka otettiin alun perin käyttöön vuonna 2008.
Tältä sivulta löydät tiivistetysti tietoa laskurista ja lentämisen päästöistä. Laajemman tietopaketin voit ladata alla olevasta linkistä.
Lentoliikenteen päästöt
Hiilidioksidi
Lentokoneen moottorien päästöistä on noin 70 % hiilidioksidia, noin 30 % vesihöyryä ja alle prosentti typen ja rikin oksideja, palamattomia hiilivetyjä, häkää, pienhiukkasia ja nokea.
Lennonaikaiset hiilidioksidipäästöt on mahdollista laskea kulutetun polttoainemäärän avulla.
Muiden päästöjen ilmastovaikutusten arvioiminen on haastavampaa, sillä niiden yhdisteet reagoivat monimutkaisesti osin lämmittäen ja osin viilentäen ilmakehää.
Vesihöyry ja muut päästöt
Vesihöyrystä kehittyy sopivissa olosuhteissa tiivistymisvanoja, joista voi muodostua ilmakehää lämmittäviä pilviä.
Typen oksidit lisäävät ilmastoa lämmittävää otsonia ja vähentävät ilmakehästä voimakasta kasvihuonekaasua metaania.
Rikkipäästöjen sulfaattihiukkaset heijastavat auringon säteilyä.
Pienhiukkaset lisäävät pilvien muodostumista.
Noki imee lämpösäteilyä.
Säteilypakotekerroin
Lennon päästöistä syntyvien eri yhdisteiden suoria ja epäsuoria yhteisvaikutuksia ei tunneta tarkasti.
Ilmastovaikutusta arvioidaan säteilypakote eli RFI kertoimella Radiative Forcing Index ), joka on päästöjen yhteenlasketun lämmitysvaikutuksen ja hiilidioksidipäästöjen lämmitysvaikutuksen suhdeluku.
Kertoimelle on vaikea asettaa tarkkaa arvoa, mutta sen arvioidaan yleisesti olevan yhden ja viiden välillä.
Lentämisen muita päästölähteitä
Myös lentoliikenteen muista toiminnoista kuin varsinaisesta lentämisestä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.
Lentokoneiden valmistukseen, polttoaineiden jalostukseen ja kuljetukseen sekä lentoasemien ja muun lentämisen infrastruktuurin rakentamiseen liittyy elinkaaripäästöjä.
Myös lentoasematoiminnot aiheuttavat päästöjä.
Laskennan perusperiaatteet
Lähtökohtana on tieto lennon lähtö ja päätepaikkakunnasta, joilla määritellään lennon tai sen etapin pituus kilometreinä.
Laskennalliseen lennon pituuteen tehdään sään, lentokenttien ruuhkaisuuden ja muiden tekijöiden vaikutusta kuvaava korjaus.
Korjatun lennon pituuden avulla lasketaan lennon polttoainekulutus ja jaetaan se matkustajamäärällä.
Matkustajakohtaiset hiilidioksidipäästöt saadaan polttoaineen ominaispäästöjen ja ilmastovaikutukset säteilypakotekertoimen avulla.
Lennon pituuden laskenta
Lentolaskuri hyödyntää lennon pituuden määrittämisessä Google Maps -alustaa.
Lennon pituuden määrittelyn jälkeen siihen tehdään korjaus, jolla lisätään arvio todellisen ja laskennallisesti lyhimmän lentoreitin erosta ICAO:n laskuriohjeiden luokituksen mukaisesti seuraavalla tavalla
- alle 550 km:n lennon pituuteen lisätään 9 %
- yli 5 500 km:n lennon pituuteen lisätään 125 km
- välillä 550 5 500 km lennon pituudesta riippuen lineaarisesti 50 125 km
Polttoaineen kulutuksen laskenta
Lennolla kulunut polttoainemäärä lasketaan korjatulle lennon pituudelle myclimaten laskentamallin kvadraattisella funktiomuodolla
𝑘𝑢𝑙𝑢𝑡𝑢𝑠 = 𝑎 × 𝑙𝑒𝑛𝑛𝑜𝑛𝑝𝑖𝑡𝑢𝑢𝑠² + 𝑏 × 𝑙𝑒𝑛𝑛𝑜𝑛𝑝𝑖𝑡𝑢𝑢𝑠 + 𝑐
Funktion laskentaparametrit 𝑎, 𝑏 ja 𝑐 määrittyvät lennon pituuden perusteella siten, että alle 1 500 km:n ja yli 2 500 km:n lennoille on omat parametrinsa ja välille 1500-2500 km sijoittuvien lentojen polttoaineen kulutus lasketaan lineaarisesti interpoloiduilla parametreilla.
Matkustajat, täyttöaste, rahti ja luokka
Polttoainekäyttö jaetaan lennon keskimääräisellä matkustajamäärällä, johon vaikuttaa lentokoneen istuinpaikkojen lukumäärä ja täyttöaste.
Lentorahdin osuus huomioidaan painoon perustuvalla kertoimella.
Matkustusluokan kerroin perustuu Economy luokkaan.
Kaikki kertoimet on määritelty lentokonetyyppien lentokilometreillä painotettuina keskiarvoina (lähteet myclimate 2019).
Laskennan päästökertoimet
Lentokoneen polttoaineen hiilidioksidipäästöjen (CO²) ominaispäästökerroin on lentopetrolin eli kerosiinin mukaisesti 3,150 kg CO²/kg polttoainetta.
Hiilidioksidin ja muiden lennon aikana syntyneiden päästöjen ilmastovaikutusta kuvaava RFI kertoimelle on annettu arvo 2.
Päästöt ilmoitetaan kiloina hiilidioksidiekvivalentteja(kg CO²-ekv).
Muista lentämisen päästölaskureista
Lentämisen ilmastovaikutuksia voi arvioida Lentolaskurin lisäksi monen muun netistä löytyvän avulla.
Oman laskurinsa on julkaissut mm. ICAO, Finnair, SAS, MyClimate, AtmosFair tai Greenseat.
Laskurit voivat antaa toisistaan merkittävästi eroavia tuloksia lentomatkojen ilmastovaikutuksista.
Osa laskureista huomioi vain lennon polttoaineen hiilidioksidipäästöt, kun osassa arvioidaan Lentolaskurin tavoin muitakin ilmastovaikutuksia.
Tulokset suuntaa antavia arvioita
Aineistorajoitteiden ja yksinkertaistetun laskentamallin vuoksi Lentolaskuri antaa vain karkean arvio todellisuudesta ja kuvaa suuntaa antavasti lennon aiheuttamaa ilmastovaikutusta.
Laskentamallin suunnittelussa ei haluttu kuitenkaan aliarvioida lentämisen todellisia ilmastovaikutuksia, jottei käyttäjä saisi virheellistä käsitystä, että lentäminen olisi ilmastomyötäisempi liikkumismuoto kuin mitä se todellisuudessa on.
Kuluttajan rooli merkittävä
Tekniikan, kestävien polttoaineiden ja lentoliikennealan tehostumisten avulla pystytään rajoittamaan vain osa lentoliikenteen lisääntymisen aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta.
Päästöjä voidaan pienentää myös vähentämällä lentämisen määrää.
Yksilötason valinnat ovat siksi tärkeässä roolissa lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hillinnässä.
Päästöiltään pienempiä ja vihreämpiä lentoyhtiö ja matkavaihtoehtoja voi olla vielä tällä hetkellä vaikea löytää tarjonnasta.
Helpompia vaikutuskeinoja on valita ainakin lyhyemmillä matkoilla lentämisen sijaan toinen kulkutapa, muuttaa matkakohdetta lähemmäksi tai jättää matka jopa kokonaan tekemättä.
Yksi keino ”neutraloida” lennon aiheuttamia ilmastovaikutuksia on vähentää saman verran päästöjä muusta omasta kulutuksesta.
Päästöt, joita ei pysty välttämään, voi kompensoida.
Lentolaskurin tekninen toteutus
Lentolaskuri sivusto on toteutettu avoimeen lähdekoodiin perustuvalla WordPress-sisällönhallintaohjelmistolla.
Varsinaista laskurin toteutusta varten on valittu WordPressiin Calculated Fields Form lisäosa.
Lisäosa ja sen valmis DISTANCE-funktio mahdollistavat Google Mapsin Places ohjelmointirajapinnan (API) käytön lentojen pituuden laskennassa.
Lähteitä
Burzlaff 2017. Aircraft Fuel Consumption Estimation and Visualization. HAW Hamburg
Graver, Zhang ja Rutherford 2019. CO2 emissions from commercial aviation, 2018. ICCT.
ICAO 2017. ICAO Carbon Emissions Calculator Methodology. Version 10. June 2017. ICAO.
IPCC 2000. Good Practice Guidance and Uncertainty Management in National Greenhouse Gas Inventories: Aircraft Emissions Background Paper. IPCC.
Jardine 2019. Calculating The Carbon Dioxide Emissions Of Flights. University of Oxford.
Jungbluth ja Meili 2018. Recommendations for calculation of the global warming potential of aviation including the radiative forcing index. The International Journal of Life Cycle Assessment.
myclimate 2019. The myclimate Flight Emission Calculator. Documentation 13.8.2019. Foundation myclimate.
Niemistö, Soimakallio, Nissinen ja Salo 2019. Lentomatkustuksen päästöt – Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Suomen ympäristökeskus.
Trafi 2019. Lentoliikenne ja ilmasto sivusto.
Zheng 2019. Not every tonne of aviation CO2 is created equal. 16 October 2019. ICCT.
